Startupit ja businessnumerot

Startupit ja businessnumerot

Startuppeja kun seuraa vierestä, palaa usko siihen että Suomessa tehdään hienoja juttuja – käsijarruttelun sijaan kaasujalka on konehuoneen puolella. Tekijät ovat superinnoissaan omasta jutustaan tai näkökulmastaan. Startteja ja partnereita on auki kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Tyypillisesti vielä ”kaikki” joiden kanssa ollaan juteltu asiasta liputtaa tekemisen puolesta.

Miksi sitten arjen karu todellisuus iskee yli puolelle Startupeista?

Yksi näkökulma on perusliiketoiminnan numeroiden huomioimatta jättäminen. Tässä ei tarkoiteta EVA momentumia, tai edes markkinoinnin ROI:ta tai varaston kiertonopeutta. Alkuvaiheen, varsinkin asiantuntijapalveluita tuottavien, yritysten on ehkä kriittisimpänä asioina pidettävä huolta kassavirrasta, kassasta ja myynti- ja tuotekehitysbudjetista. Näiden laskeminen ei ole rakettitiedettä vaan yksinkertaista numeroiden pyörittämistä esim. Excelissä.

Ajatellaan vaikka Yritys A:ta, joka tuottaa korkean arvon palveluita isohkoina kertaprojekteina. Sanotaan vielä että yrityksessä työskentelee 2 osakasta ja 3 työntekijää. Jos kassavirrasta ei pidetä huolta esim. hyvällä laskutussuunnittelulla, vaikka myyntiä on kymmeniä- tai satoja tuhansia, kasvu näyttää hyvältä (ja ehkä juuri siksi, että kasvu on reipasta), yritys voi olla akuutissa kassakriisissä eikä pysty suorittamaan maksuja ajoissa, saati maksamaan osakkaille palkkaa. Ei ehkä kaikkein paras tilanne.

Toinen esimerkki voisi olla Yritys B:n uuden tuotteen tuotekehitys ja ko. tuotteen Go To Market. Helposti ajatellaan että kun tuotteen tuotekehitys on valmis, sen kumulatiivinen kassavirta alkaa automaattisesti kääntyä nousuun. Ei käänny, jos kukaan ei tiedä tuotteen olemassaolosta mitään. Kun tuote on valmiina niin tuotetta pitää markkinoida keinolla millä hyvänsä että saadaan kysyntä luotua. Jos tätä ei ole tuotekehitysbudjetissa huomioitu, yritys B saattaa joutua ongemiin ennen kun itse tuote saadaan markkinoille asti.

Kun numerot on alusta asti ajateltu oikein ja oikeilla työkaluilla, on paljon helpompaa verrata toteutumia oletuksiin ja testate, pitivätkö ne paikkansa. Ja vielä pysyä hengissä niin kauan, että niitä oletuksia voidaan tarkistaa. Seuraavissa vaiheissa voi sitten harkita sijoitetun pääoman tuoton tai nettotulosprosentin parantamista.